Asana

Asana on yleisesti jooga-asennosta tai joogaan liittyvästä fyysisestä harjoituksesta käytettävä nimitys.

Asana on sanskriittia ja merkitsee istuinta. Nimitys tulee alkuperäisestä merkityksestä, sillä alun perin sanaa asana käytettiin tarkoittamaan lähinnä meditaatioasentoa. Myöhemmin sanan merkitys laajeni kattamaan myös joogan fyysisten muotojen harjoitukset.

Joogassa käytetään selkeyden vuoksi usein alkuperäistä sanskriitinkielistä termistöä, ja sana asana esiintyy myös osana kunkin asanan nimeä, esimerkiksi kuolleen miehen asana eli savasana.

Asanat ovat kolmas askelma tunnetun joogafilosofi Patanjalin määrittelemästä kahdeksanosaisesta polusta.^[1] Yhdessä hengitystekniikoiden eli pranayaman kanssa asanat muodostavat hathajoogaksi kutsutun joogan muodon.

Erilaisia asanoita on runsaasti. Kirjassa Complete Illustrated Book of Yoga Swami Vishnu-devananda erittelee 65 perusasanaa ja yhteensä 135 asanavariaatiota. ^[2]

Asanat voidaan karkeasti jakaa lepoasanoihin, istuen tehtäviin asanoihin, seisten tehtäviin asanoihin ja pää alaspäin tehtäviin asanoihin. Asanat harjoittavat vaihtelevassa määrin notkeutta, lihaskestävyyttä ja tasapainoa. Samaan harjoitukseen suositetaan yhdistettäväksi sekä eteen- että taaksepäin taipuvia asanoita ja näiden lisäksi selkärangan kiertoja, jolloin selkäranka saa monipuolista harjoitusta. Perinteisesti harjoitukseen sisällytetään kaikkia asanoiden päätyyppejä.

Perinteinen asanaharjoitus on aurinkotervehdys eli surya namaskaar, joka paitsi kunnioittaa auringonjumalaa, myös tarjoaa monipuolista harjoitusta. Aurinkotervehdyksestä on olemassa lukemattomia variaatioita, mutta kaikille on yhteistä soljuva liike, johon kuuluu kumarruksia ja taivasta kohti kurottelua. Harjoitus stimuloi verenkiertoa tehokkaasti ja siksikin se on perinteinen aamuharjoitus.